Nro 5. Virtuaalitiimit

Mikä on virtuaalitiimi?

Virtuaalitiimi on, että on ryhmä ihmisiä, joilla on sama tavoite ja päämäärä, mutta kaikki ryhmästä eivät työskentele samassa paikassa tai edes samalla aikavyöhykkeellä. Virtuaalitiimin kommunikointi keskenään tapahtuu hyödyntäen erilaisia elektronisia kommunikaatiovälineitä. Virtuaalitiimin keskeisiä haasteita ovat mahdollisesti maantieteellinen hajautuminen, miten luodaan yhteishenki ja luottamusta ilman kasvokkain tapaamisia. Myös aikaerot, miten yhteistyö koordinoidaan jos ihmiset ovat eriaikaan töissä sekä toimijoiden erilaisuus, ihmisten kulttuurierot ja eri ajattelutavat, miten estetään konfliktien synty. Ennen kaikkea haasteena on saada sähköinen kommunikaatio toimimaan, pahimmassa tapauksessa kommunikaatio voi olla epäselvää tai ymmärretään mainittu asia väärin.

Hyvin toimiessa virtuaalitiimit voivat tuoda hyötyä organisaatiolle, kuten:

• Saadaan parhaat työntekijät projektin hoitoon kun paikkakunta ei ole esteenä
• Ympäristölliset hyödyt
• Globaali työpäivä eli 24 h työpäivä 8 h sijaan
• Lisääntynyt joustavuus, tuottavuus ja innovatiivisuus
• Pieni toimistotilavaatimus, matka-ajat ja kustannukset pienemmät

Tiimin jäsenten on luotettava toisiinsa ja jaettava aktiivisesti tietoa toisilleen, jotta virtuaalinen tiimi toimisi tehokkaasti. Ellei ole luottamusta ei tiimityössä ole avoimuuden tunnetta eikä kunnolla hyödynnetä viestintäkanavien käyttöä. Nämä taas tekevät sen, että tiimityö ei toimi eikä haluttua tulosta saada aikaan. Virtuaalitiimi vaatii osallistujaltaan itsekuria, luotettavuutta ja tunnollisuutta. Virtuaalitiimi tarvitsee toimiakseen toimivan sosiaalisen verkoston eli ihmisten on juteltava ja vaihdettava tietojaan ja ideoitaan aktiivisesti keskenään. Virtuaalinen tiimi ei myöskään voi toimia tehokkaasti ellei sitä johdeta ja koordinoida riittävän hyvin. Toimiva virtuaalitiimi hyödyntää reaaliaikaista ja viiveellä tapahtuvaa viestintää, jolloin saadaan tiimin eduksi sananvapaus. Näin kaikilla on mahdollisuus osallistua työhön sekä hiljaisemmat jäsenet uskaltavat myös antaa mielipiteensä kirjallisesti.

Virtuaalisen tiimin ja fyysisen johtamisen erot

Virtuaalisen tiimin johtaminen on vaativampaa ja monimutkaisempaa kuin fyysisen tiimin johtaminen, missä kaikki työntekijät ovat samoissa tiloissa. Virtuaalisen tiimin johtamista varten on haastettava itsensä ja löydettävä uusia innovatiivisia keinoja, mitä ei ennen ole kokeiltu.

Virtuaalisen tiimin johtamisessa korostuu entistä tärkeämmäksi tiedon jakaminen ja luottamus sekä vuorovaikutus muiden jäsenten kanssa. Esimies ei samalla tavalla pysty valvomaan ja ohjaamaan työn tekoa tai antamaan palautetta virtuaalisessa tiimissä. Kun kaikki eivät työskentele samassa paikassa eivätkä välttämättä koskaan tapaa kasvotusten on tärkeää, että tiimillä on hyvä yhteishenki. Esimiehen on luotava toimiva ja yhteinen ryhmäidentiteetti tiimin yhteyden tunteen edistämiseksi. Organisaation arvot ja organisaatiokulttuuri on tuotava esille ja kaikkien pitäisi omaksua ne ja toimia niiden mukaan.

Edistääkseen virtuaalisen tiimin avoimuutta ja luottamusta esimiehen on luotava sosiaalinen tuki. Kun jäsenet jakavat tiedon ja työskentelevät samojen tavoitteiden eteen, saadaan luotua hyvä ilmapiiri. Erityisen tärkeää on, että kaikkia kuunnellaan ja kysytään toisten mielipidettä. Avoimuutta edistää se, että jokainen saa mahdollisuuden ottaa asioihin kantaa ja vaikuttaa niiden toteutumiseen. Kun organisaatiossa on avoimuuden tunnetta, sujuu myös viestintä eri suuntiin, kuten henkilöstön kesken, henkilöstöltä esimiehelle ja esimieheltä henkilöstölle.  Ilman sujuvaa viestintää ei tiimityö toimi. Tämän takia on osattava luoda välimatkasta huolimatta henkilökohtaisia suhteita jäsenten välille. Viestinnän sujumiseksi on luotava selkeät toimintaohjeet, jotka myös tukevat organisaation arvoja ja tehtävän tavoitteita. On pidettävä säännöllisiä palavereita esimerkiksi videon välityksellä ja jaettava palaverin dokumentit kaikille sitä tarvitseville. Viestinnässä on oltava selkeä ja pyrittävä pitämään säännöllisesti yhteyttä toisiin.

Virtuaalisen tiimin työkaluja

Virtuaalisen tiimin toimivuuden kannalta on tärkeää löytää ja käyttää sopivia työkaluja. Mitä erilaisia työkaluja voi sitten mahdollisesti käyttää? Niitä on paljon saatavilla niin maksullisia kuin ilmaisiakin. On muistettava, että yhdelle virtuaaliselle tiimille toimivat työkalut eivät välttämättä toimi yhtä hyvin toisella. Virtuaalisen tiimin työkaluja valittaessa on muistettava löytää oman tiimin kannalta toimivammat. Mutta nyt seuraavaksi kuvaan lyhyesti viisi erilaista työkalua ja yhteen niihin jopa tutustuin, josta aion myös kertoa lyhyesti omat käyttäjäkokemukseni.

• Google drive on ilmainen pilvipalvelu, jonka tarkoitus on pystyä jakamaan tiedostoja. Google drivea voi käyttää esimerkiksi kätevästi tietokoneella ja mobiililaitteella. Siellä voidaan reaaliaikaisesti yhtä aikaa työstää samaa asiakirjaa ja tallentaa paljon erilaisia tiedostoja. Google driven avulla pääsee tiedostoon käsiksi missä ja milloin vain sekä tiedostot voidaan jakaa muille.
• Lync on pikaviestin- ja videokonferenssijärjestelmä. Sen avulla näkee helposti onko haluttu henkilö paikalla vai varattu eli ”älä häiritse” -tilassa. Lyncin avulla voi jakaa pikaviestien nopeasti yksinkertaisia asioita tai sitten pitää videopuhelun, jolloin voidaan keskustella syvällisempiä aikaa vieviä asioita.
• Sähköposti on hyvä tiedon jakamista varten. Siinä voi viestiä yhdelle tai useammalle henkilölle yhtä aikaa. Toimiakseen vaatii organisointikykyjä, koska tärkeät viestit voivat hukkua muiden viestien joukkoon ja näin jäädä vastaamatta viestiin. Väärinymmärrysten riski on myös tässä suuri.
• Organisaation oma intranet on vain yrityksen omassa käytössä ja jokainen työntekijä pääsee omilla tunnuksilla sinne. Näin tieto on kaikilla saatavissa ja intranet voi olla toimiva tiedon jakelun väline. Sen heikkous on, että se on kallis toteuttaa ja huonosti toteutettuna taas voi tiedon etsiminen olla vaikeaa ja käyttäjä turhautua.
• Blogin avulla voidaan jakaa ideoita ja kommentteja sekä luoda keskusteluverkosto. Blogi on sivusto, johon yksi tai useampi henkilö voi muokata ja sen voi perustaa esim. asiakkaita varten tai yksityisenä vain yrityksen käyttöön esim. Intranetissa. Huonona puolena on se, että toimiakseen se vaatii käyttäjältään sitoutumista ylläpitämiseen eli paljon aikaa, jotta siitä saa hyödyn irti.

Tutustuin työkaluun Google drive, jota en ollut ennen kokeillut. Pidin siitä, että työkalu on ilmainen ja että siinä pääsen käsiksi tallennettaviin tiedostoihin joko puhelimeni tai tietokoneeni kautta mistä ja milloin vain. Pidin sitä myös aika yksinkertaisena käyttää, ei ollut mitään rakettitiedettä, joka vaatii paljon ohjeisiin tutustumista vaan maalaisjärjellä pärjäsi. Google driven omat tekstin tuottamisen palvelut olivat yksinkertaisia käyttää ja vähän tutustumalla eri toimintojen ominaisuuksiin sujui käyttö helposti. Oli ihmeen hyvä työkalu saatavilla ilmaisena, vaikka lisätallennustilaa voi halutessa ostaa. Työkalun taas vähän ongelmallinen kohta oli minun mielestäni se, että on niin tottunut käyttäjä ostetun Microsoft Office Wordin ja Excelin sekä Powerpointin käytössä ja yksinkertaisempi Google Docs, Sheets ja Slides omaavat paljon vähemmän ominaisuuksia. Toisaalta vähemmät ominaisuudet tekevät siitä helpomman käyttää. Riippuu käyttäjästä mitä ominaisuuksia tiedostontuottamisenohjelmista haluaa. Muuten työkalu oli hyvä ja helppokäyttöinen.



Lähde: Virolainen, H. 2010. ”Kai sitä ihminen on vaan sellainen laumaeläin” – virtuaalisen tiimin ilmapiiri. Väitöskirja. Saatavilla: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96676/Ae8_2010.pdf?sequence=2 [viitattu 22.3.2016].

Nro 4. Avoimuuden opit käytännössä

Nyt aiheena on, miten tuomme avoimuuden opit käytäntöön omassa elämässä. Tässä tehtävässä piti myös tutustua muiden kurssin opiskelijoiden blogeihin sekä kirjallisuuteen aiheesta.

Minusta oli mielenkiintoista tutustua muiden blogeihin, vaikka monella oli samat asiat esillä, mutta kuitenkin huomasi asioita, mitä itse ei edes tullut ajatelleeksi aiheesta. Tätä tehtävää varten tutustuin myös kahteen eri lähteeseen avoimuudesta. Niistä lyhyesti avainasiat:

Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä avaa hyvin, että nykyään johtamisessa on tärkeää keskinäinen luottamus ja vastavuoroisuus. Palkitseva johtamistapa ja avoimuuteen kannustava johtaminen korostuu dialogisessa johtamisessa entistä enemmän. Enää tieto ei ole valtaa, vaan tiedon jakaminen muille kasvattaa valtaa. Kyseisessä julkaisussa oli paljon hyviä asioita esillä. Myös moni kurssin opiskelija avasi blogikirjoituksissaan, että luottamus on tärkeää ja esimiehen tulisi johtaa työntekijöitään esimerkin kautta sekä pyrkimään viestiä avoimesti tiedosta. Kun organisaatiolla on rehellinen ja avoin sekä kuunteleva esimies, on helpompi saada työntekijät sitoutumaan ja antamaan parhaansa.

Aallon kirjassa, kuinka olla avoin, avaa hyvin miksi johdon on hyvä jakaa tietoa. Joskus tieto organisaation asioista voi vuotaa lehdistöön, joten johdon on hyvä olla avoin, koska työntekijöiden on parempi kuulla johdolta asiat kuin lehdistöltä. Kirjassa avataan myös hyvin mitä avoimuus vaatii organisaatioissa, eikä organisaatiota saada avoimemmaksi vain nimeämällä organisaatioon avoimuusjohtaja. Organisaation prosesseja ja tavoitteita tukeva sisäisen ja ulkoisen viestinnän rooli on tärkeä. Aktiivisen avoimuuden omaksuminen vaatii uusia prosesseja ja osaamista sekä aikaa. Avoimuus vaatii sujuvaa kirjoittamista, hyviä vuorovaikutustaitoja, ymmärrystä verkottuneelta toimintaympäristöltä ja tavoitteiden onnistumisen arvioimista sekä välinetaitoja. Työelämässä on uudet viestintä välineet sosiaalisen median ansiosta, niiden käyttöön olisi hyvä yhdistää aktiivinen avoimuus. Kirjassa sanotaan hyvin, että ”on opittava tekemällä ja korjattava lennossa yhä avoimemmin ja läpinäkyvämmin sosiaalisten verkostojen nähden”.

Jos mielenkiintosi heräsi ja haluat tutustua aiheeseen tarkemmin, löydät lähteiden tiedot kirjoituksen lopulta. Suosittelen lukemaan!

Nyt herää kysymys: Miten minä voisin hyödyntää avoimuuden oppeja käytännössä työelämässä?  

Yritän olla entistä avoimempi. Autan tarvittaessa muita sekä en panttaa tietoa. Haluan antaa sellaisen tunteen, että haluan kuulua joukkoon ja olla lähestyttävämpi. Haluan omaksua organisaation organisaatiokulttuurin ja omaavan hyvän organisaatiokansalaisuuden. Tämä on tärkeää, koska yhden työntekijän negatiivinen käyttäytyminen voi vaikuttaa muiden käyttäytymiseen suuresti. On muistettava olla avoin hyvällä tavalla, ei saa kritisoida muita, vaan on osattava antaa rakentavaa palautetta.

Palautteen antaminen muille on ilmaista. Kuitenkin minun on tunnustettava, että itse olen välillä huono avaamaan suuni. Kaikki palautteen antaminen jää ajatuksen tasolle. Lupaan yrittää tämän kurssin jälkeen oppia antamaan muille useammin työelämässä palautetta niin positiivista kuin rakentavaakin. Palautteen antaminen voi piristää toisen päivää ja se auttaa luomaan hyvät vuorovaikutussuhteet työtovereihin. Toivottavasti myös muut työelämässä alkavat antamaan useammin palautetta, koska palaute on ilmainen tapa parantaa työyhteisön hyvinvointia. Ken tietää, jos vaikka digiaika tekee palautteen antamisen helpommaksi, jos sen voi antaa sähköisesti. Toki sähköisesti annettu palaute ei tunnu yhtä hyvältä kuin kasvotusten saatu, mutta se olisi ainakin tyhjää parempaa.

Toivottavasti tämä blogikirjoitus avasi avoimuuden käsitettä vähän enemmän. Toivotan kaikille mukavaa alkavaa kevättä!


Lähteet:

Aalto, T. 2012. Kuinka olla avoin: työelämän uudet viestintätaidot. Helsinki: Finn Lectura.

Syvänen, S., Kasvio, A., Loppela, K., Lundell, S., Tappura, S. & Tikkamäki, K. 2012. Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä. Helsinki: Työterveyslaitos. Saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Dialoginen_johtaminen.pdf [viitattu 29.2.2016].

Nro 3. Näin menestyt digiajassa

Tämä ei nyt kuulu kurssitehtävään, mutta löysin kivan artikkelin netistä, jonka haluaisin jakaa teidän kanssanne. Artikkeli käsittelee, miten menestyt digiajassa. Siinä on listattu 10 eri osaamisaluetta, joiden merkitys lisääntyy digiajan johtamisessa. Minusta ne ovat aika osuvia ja sopivat hyvin kurssin teeman.

Nämä kymmenen kohtaa ovat:
1. Pyri tavoitteelliseen vuorovaikutukseen.
2. Opi johtamaan itseäsi.
3. Ota systeemiteoria johtamisen ajuriksi.
4. Luo uusia työnkuvia dataa murskaamalla.
5. Määrittele ongelmat.
6. Ajattele lateraalisesti. (Laaja-alaisempi, luova ja viitekehyksestä poikkeava ajattelu)
7. Korvaa projektinjohdon vesiputousmalli kevyemmällä.
8. Visualisoi!
9. Kehitä digitaalisen median lukutaitoa ja lähdekriittisyyttä.
10. Ole avoin työelämän monille poluille.

Jos haluat tutustua tarkemmin, mitä näillä kymmenellä kohdalla tarkoitetaan. Niin pääset artikkeliin tämän linkin avulla: http://www.ekonomilehti.fi/nain-menestyt-digiajassa/
Suosittelen tutustumaan!

Lähde: Manninen, O. 2016. Näin menestyt digiajassa. Ekonomi 17.2.2016. Verkkosivut. Viitattu 28.2.2016.

Nro 2. Avoimuus

Tällä kertaa aiheena on avoimuus organisaation osana. Digiaika on tuonut avoimuuteen uusia tekijöitä. Työelämän verkostot ovat nykyään avoimessa internetissä sosiaalisen median ansiosta. Tämä taas vaatii uusia taitoja työelämän verkostoissa toimiville ihmisille. Avoimuus organisaatiossa on tärkeää sen toimivuuden kannalta. Organisaation toiminta pitäisi olla entistä läpinäkyvämpää.

Avoimuudesta on kuitenkin muistettava, että pitää olla hyvällä tavalla avoin ja positiivinen. Avoimuus ei tarkoita sitä, että saa puhua muista huonoja asioita ja kritisoida jatkuvasti. Avoimuudella halutaan luoda työpaikalla parempi työilmapiiri, kuitenkin rakentava palaute on sallittua.

Avoimuus organisaatioissa

Organisaation avoimuutta edistää avoin kommunikaatio, eli organisaatiossa työskentelevät voivat avoimesti antaa ja vastaanottaa palautetta keskenään niin positiivista kuin negatiivistakin. Tarvitaan myös avoin yhteistyö ja avoin päätöksenteko sekä avoimia keskusteluja ongelmatilanteissa. Avoimuuden eteen on tehtävä työtä.

Esimies voi itse vaikuttaa organisaation avoimuuteen. Esimiehen on osattava kuunnella ja antaa palautetta sekä huomioida kaikki työntekijät tasapuolisina. Esimies voi vaikuttaa suuresti työpaikan ilmapiiriin. Esimies hallitsee tiedonkulkua, ja hänen on osattava luoda organisaatioon avoin tiedonkulku ja saada tieto kaikille nähtäväksi, etenkin ne asiat, mitkä liittyvät työntekoon. Esimiehellä on siis valta tehdä viestinnästä avoin. Organisaation avoimuus parantaa organisaatiokulttuuria ja avoimuudella kannustetaan työntekijöitä parempaan työnlaatuun.

Esimiehen ja johtajan on myös osattava olla avoin, koska avoin johtaja luo mukavamman työilmapiirin. Työyhteisö ei ole avoin jos johdon ja työntekijöiden välillä on kuilu eikä esimiesviestintä kulje. Hyvä organisaatiokulttuuri parantaa työntekijöiden motivaatiota, mikä taas auttaa parantamaan yrityksen tulosta.

Jo pieni muutos johtajan avoimuudessa voi saada suuria vaikutuksia aikaan. Esimerkiksi itse olen huomannut, että jos esimiehen ovi on aina auki, on sinne helpompi mennä ja uskaltaa tuoda asiansa esille. Myös jos esimies viestittää asioista hyvin eikä pidä työntekijöitään pimennossa, luo se tunteen, että me ”olemme kaikki samassa veneessä”. Johtajalla on iso vaikutus meidän asenteeseemme työhön. Jos johtaja kannustaa ja tiedottaa hyvin, huomaan itse olevani enemmän motivoitunut työhön ja teen parempaa työn laatua sekä työpaikan työilmapiiri on hyvä.

Nyt pieni esimerkki omasta kokemuksestani työelämän avoimuudesta: Työelämässä olen huomannut, että edes pieni kannustava palaute työtehtävien suorittamisesta tai jonkunlaisen pienen luottamuksen osoittaminen esimieheltä vaikuttaa ainakin minun työni asenteeseen ja motivaatioon merkittävästi. Esimerkiksi menen töihin seuraavana päivänä paremmalla tuulella, mikä taas parantaa työsuoritustani. Tämä pieni positiivinen palaute ja esimiehen luottamuksen ansaitseminen luo minulle tunteen, että osaan tämän ja pärjään tässä.

Tästä päätellen esimiehen olisi hyvä muistaa, että pienikin palaute tai luottamuksen osoitus voi vaikuttaa suuresti työilmapiirin ja työn laatuun. Palautteesta työntekijä huomaa, että ei tee työtä turhaan! Loppu.

Nro 1. Aloitus + Blogi työkaluna

Hei Kaikille!

Olen 21-vuotias taloushallinnon tradenomi opiskelija Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Tämän blogin perustin johtamisen ajankohtaisteema -kurssia varten, jonka teemana on tänä vuonna näkökulmia johtamiseen digiajassa. Tähän blogiin kirjoitan omat ajatukseni kurssin eri pääteemoista. En ole koskaan ollut aktiivinen blogin käyttäjä, joten saa nähdä miten tämä kirjoittaminen luonnistuu ja alkaa sujua. Odotan innolla tulevia tehtäviä ja mitä tänne pääsen kirjoittamaan!

Miksi Blogger?

Valitsin tämän alustan blogilleni, koska tutustumalla ja vertailemalla eri alustoja tämä näytti käyttäjäystävälliseltä aloittavalle bloggaajalle. Oli saatavilla muun muassa käyttöohjeita blogin perustamiseen ja ylläpitoon, mistä toivon olevan minulle apua jos ongelma tilanteita ilmenee. Toinen valintaan vaikuttava tekijä oli, jos innostun bloggaamaan tämän kurssin ansiosta, saan helposti perustettua uuden blogin samoilla käyttäjätunnuksilla, kun ohjeiden mukaan voi omistaa vaikka 100 blogia. Toivon olevani tyytyväinen myös kurssin päätyttyä blogi alustan valintaani.

Blogin vertailu muihin some-kanaviin

Huomattavimmat erot ovat, että blogissa voit kirjoittaa pitempiä tekstejä ja pohdintaa omista ajatuksista sekä blogin kirjoituksiin voi lisätä kuvia ja luoda blogi alustasta oman näköisensä. Tämä ei onnistu Facebookissa tai Twitterissä. Youtubessa voi julkaista videoita, mutta moni ei halua ilmaista itseään puhumalla, monelta luonnistuu kirjoittaminen helpommin, minkä takia blogi on parempi vaihtoehto. Mutta tosiaan nykyään voi jo pitää myös ääniblogeja tai videoblogeja.

Blogissa positiivista on, että kirjoitukset eivät ”katoa” samalla tavalla uutisvirtaan kuin muiden some-kanavien julkaisut. Blogissa voi nostaa vanhoja julkaisuja esiin vaikka muissa some-kanavissa tai jakaa helposti suoraan kirjoituksen linkin muille. Huonoa taas on, että blogin menestymistä varten on julkaistava uusia julkaisuja riittävän tiheästi sekä käytettävä syötteitä, mitkä toimivat kirjoituksen tunnisteena.

Blogi johtamisen työvälineenä

Alasilta kirjoittaa kirjassaan, että organisaation blogit ansaitsevat paikkansa vasta jos se tuo jotakin uutta johtamisen viestintään. Jotta blogi toimisi johtamisen työvälineenä, on sitä päivitettävä jatkuvasti ja luotava siitä mielenkiintoinen. Blogi vaatii aikaa, suunnittelua ja blogin aihe kannattaa rajata sekä visioida. Minusta kirjaa avaa hyvin, että bloggaus on kehä. On osattava hallita eri vaiheita, kerättävä aineistoa, seurata mitä maailmassa tapahtuu ja ihmisten kommentteja blogissasi ja mahdollisesti vastata kommentteihin, valmistella uusia kirjoituksia, kirjoittaa ensimmäinen versio, hiota ja viimeistellä sekä julkaista. On oltava valmis tekemään työtä, jotta blogista saa hyvän työvälineen johtamisessa, muuten sen antamat hyödyt ovat mitättömät.

Mutta, jos sen omaksuu ja saa organisaation mukaan on se hyvä työväline! Kuitenkin, minusta blogi ei voi korvata kehityskeskusteluja tai kasvokkaiskeskusteluja, koska niissä voidaan puhua myös arkaluonteisia asioita. Mutta blogi voisi toimia hyvänä informaationvälineenä tiedotteissa tai muissa henkilöstön asioissa. Blogin avulla tiedon saa hyvin esille kaikille. Blogihan on elämäntapa, jos joku jaksaa ja panostaa blogin kirjoittamiseen on sillä hyvät mahdollisuudet onnistua.

Blogin hyödyntäminen omassa esimiestyössä

Miten minä hyödyntäisin blogia esimiestyössä.. Minä luultavasti yrittäisin luoda siitä hyvän tiedotusvälineen yrityksen sisälle, minkä avulla yrittäisin parantaa ja motivoida sekä informoida työntekijöitäni. Toivon blogin myös antavan minusta esimiehenä lähestyttävämmän kuvan. Blogin avulla jokainen saisi tiedon käsiinsä ja saisi tutustua siihen omalla ajallaan kun on aikaa sekä voisi katsoa sitä niin monta kertaa kuin haluaa.

En usko, että tekisin videoita, minusta on helpompi kuvailla asiat kirjoittamisella. Kirjoittamisen toinen hyöty on myös, että sitä voi jälkeenpäin muokata helpommin. Videon pitäisi kuvata kokonaan uudestaan, ellei ala leikkaamaan, mikä veisi turhaa aikaa. Minulla videoblogi ei toimisi, mutta jollakin muulla voi, riippuu ihmisestä.


Noniin, tässä oli omat ajatukseni ja mietteeni koottuna, toivottavasti jaksoitte lukea! Loppu.

Lähteet:

Alasilta, A. 2009. Blogi tulee töihin. Infor.

Hintikka, K. A. 2007. Web 2.0. - johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Helsinki: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.